Jopas aikaa on vierähnäyt sitten viime kirjoituksen. Viimeksi odottelimme pienokaisemme syntymistä ja syntyihän meille pieni poika maaliskuun lopussa, kaksi viikkoa yli lasketun ajan. Synnytyksen käynnistelyiden aikana lapsen sydänäänet romahtivat aika rajusti, joten lääkäri päätyi kiireelliseen sektioon ja hyvä niin, sillä napanuora oli kiertyneenä pojan nilkan ympäri kolme kertaa ja tarjonta oli kasvot edellä. Siitä lähtien olemme opetelleet arkea lapsiperheenä, eikä se aina niin helppoa ole ollut, tosin päivääkään en vaihtaisi pois.
Lapsi on hurmaavin ja ihanin, mitä vanhempi vaan voi toivoa, mutta olen huomannut tarvitsevani jonkun kanavan jonne kertoa ajatuksistani ja mietteistäni, sillä päivät kotona tuntuvat välillä raskailta huonosti nukuttujen öiden tai soseiden seinille heittelyn jälkeen. Oli siis aika palata blogin pariin.
Toivottavasti viihdyt seurassani. Tervetuloa, taas kerran! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti